Ehkä on parempi, että en katso milloin olen viimeksi saanut jonkinlaisen kirjoituksen aikaan.

No mutta mutta, niskaselkähartia-akseli on ehkä semisti jumissa, mutta eihän se menoa haittaa! Niin siis mitä menoa, hehheh. Vielä pitäisi päättää, että jaksanko kipaista alakerran kaupasta limpparia. Voi olla että se kylmä lasi limua jää tällä kertaa vaan haaveeksi.

Nyt lähiaikoina pitäisi päättää niin monta asiaa, ja saada niin monta asiaa rullaamaan eteenpäin, että olisi helpompaa jos vain voisi jakautua kolmeen osaan. Yksi osa tekisi töitä, toinen osa opiskelisi ja kolmas osa pitäisi hauskaa ja nauttisi elämästä. Kuulostaa loistavalta, eikös? Tällä hetkellä voin vain kuvitella millaisille sfääreille stressitasoni nousee vuoden 2009 kevään aikana. Kaikki on vain niin vaikea saada mahtumaan elämään.

Kohta kaupan ovet menee kiinni!